Se toisenlainen tarina.. (Niina&s13)
Posted: 28. Jan 2012 23:50
Tuo otsikko on kai melko sopiva tälle projektille. Se että nainen rakentaa autoja on ilmeisesti todella ihmeellistä ja kun rakenneltava auto ei vielä ole mikään perus tyttöauto(mitä se sitten tarkottaakin) niin soppa on selvä. Monen ihmisen on erittäin vaikea käsittää että minä omistan tämän kyseisen auton saatikka sitten että olisin tehnyt sille itse mitään. Oikeasti kun olen tehnyt autoon kaiken, moottorin koneistus hommia lukuun ottamatta, ihan itse!
Auto on siis vm. 1989 Nissan 200sx s13 korimallia. Auto on tuotu Saksasta Suomeen joskus 2000 luvun alussa. Mittarissa oli ostohetkellä vajaa 150 000km, tuon paikkansa pitävyydestä en tiedä. Ostin auton marraskuussa 2007 ex-poikaystävältäni. Hänellä auto kerkesi olla muistaakseni pari vuotta ja sinä aikana hajosi kiertokangenlaakerit, koko kone leikkasi kiinni ja hän vaihtoi tilalle Japanista tilatun koneen, sekä viimeisimpänä turbo antautui. Tuossa vaiheessa hänellä loppui inspiraatio ja usean kaupittelu yrityksen jälkeen sovittiin että ostan auton häneltä pois. Auto oli siis tuolloin katsastamaton, turbo vikainen ja täysin vakio(vaihdettuja mittarinpohjia ja takaspoilerin poistoa lukuun ottamatta). Koriltaan ja sisustaltaan auto oli siistissä kunnossa. Tarkoituksenani oli vain vaihtaa ahdin, madaltaa autoa ja ostaa jotkut hyvät vanteet, koska olen aina tykännyt s13 korimallista eikä se mielestäni kaivannut muuta. Se oli siis ennen kuin minulla oli oma
Vaihtoahdin tuli kaupan mukana, se vaihdettiin paikalleen ja ajelin autolla siirtokilvillä pari päivää. Tässä kuva ensimmäiseltä retkeltä 
Kun auto oli nosturilla ahtimen vaihdossa paljastui että ei se kori niin kauhean hyvässä kunnossa ollutkaan.. Kuskin puolen helma piti uusia melkein kokonaan, apukuskin puolen helmaan, pohjaan pariin kohtaan ja etulokareiden alapäähän piti tehdä paikkoja. Kun selvisi että autoa pitää maalata, eikä alkuperäinen väri hirveästi miellyttänyt, päätin että samallahan tuohon vaihtaa kokonaan värin (kohtalokas päätös!). Uusi väri oli jo valmiiksi selvillä: kolmikerros helmiäis pinkki. Elämästä olisi tässäkin vaiheessa voinut päästä helpommalla ja valita jonkun värin mikä olisi ollut paljon helpompi maalata (eli siis melkein mikä tahansa muu väri) mutta en ole ikinä pitänyt mistään helposta. Haastetta pitää olla niin lopputulos on paljon palkitsevampi En ole värivalintaa katunut vielä kertaakaan muulloin kun sillon maalaus tilanteessa.
Kun auto oli tarkotus maalata kokonaan niin pitihän siihen vaihtaa puskurit ja hommata helmalevikkeetkin. Myös kylkien urat halusin samalla tasoittaa pois. Takapuskurin ja ensimmäiset helmat tilasin jostain puolalaisesta paikasta mutta helmat oli niin kierot että ei niitä olisi kyllä saanut paikalleen millään. Uudet ostin joltain DNSF:n jäseneltä, joka teki niitä itse. Ne sitten istuivatkin jo aika hyvin. Etupuskurin ostin myös joltain DNSF:stä.
Alkuvuosi 2008 meni siis hitsaillessa ja pohjia tehdessä. Keväällä inspiraatio loppui ja ei ollut mitään tilojakaan autolle, joten se seisoi syksyyn asti. Elokuussa ostin oman tallin ja auton laitto jatkui taas. Seuraavassa kuvassa ollaan muistaakseni lähdössä katsastuksen ”hieman” vaiheessa olevalla autolla Uudet vanteet ja säädettävä alusta alla.
Koko talvi autoon tehtiin pohjia ja osia yritettiin saada sopimaan halutulla tavalla. Takapuskuri ja helmalevikkeet tulivat kiinni liimalla ilman ainuttakaan ruuvia. Helmat on kitattu oven välistä saumattomasti koriin, joten ne eivät irtoa ihan helpolla. Myös koko sisusta purettiin ja maalasin kaiken mikä irti lähti puolikiiltävällä valkealla. Jossain vaiheessa tuli idea takavalojen tekimisestä Hellan moduuleilla. Ensin valojen paneli meinattiin tehdä lasikuidusta, mutta lopulta koko perä(valojen ja valojen alus pellin alue) päätettiin tehdä pellistä. Tämä ei sitten ollutkaan ihan helppo homma. Pellin piti kaartua joka suuntaan ja hitsatessa se vielä veteli jonkun verran. No tinalla ja kitillä siitäkin selvittiin.
Kesä tuli yllättävän nopeasti ja etupuskuria ei saatu sopimaan millään. Oli siis tyydyttävä vähän muokattuun vakio puskuriin. Toukokuun lopussa auto lähti maalamolle ja maalasin sen. Kesäkuun alussa koko auto lakattiin toiseen kertaan ja viikkoa ennen juhannusta olleeseen Kalikseen tuli hirveä kiire. Viimeisiä sisustan osia maalasin perjantaina ja lauantaina meni koko päivä lähtöhetkeen asti autoa kasatessa. Kiire kuitenkin kannatti koska auto kuvattiin Tuning.fi lehteen samalla reissulla. Kesä 2009 meni hyvin tapahtumia kierrellessä ja kyllähän sieltä pari palkintoakin tuli
Auto on siis vm. 1989 Nissan 200sx s13 korimallia. Auto on tuotu Saksasta Suomeen joskus 2000 luvun alussa. Mittarissa oli ostohetkellä vajaa 150 000km, tuon paikkansa pitävyydestä en tiedä. Ostin auton marraskuussa 2007 ex-poikaystävältäni. Hänellä auto kerkesi olla muistaakseni pari vuotta ja sinä aikana hajosi kiertokangenlaakerit, koko kone leikkasi kiinni ja hän vaihtoi tilalle Japanista tilatun koneen, sekä viimeisimpänä turbo antautui. Tuossa vaiheessa hänellä loppui inspiraatio ja usean kaupittelu yrityksen jälkeen sovittiin että ostan auton häneltä pois. Auto oli siis tuolloin katsastamaton, turbo vikainen ja täysin vakio(vaihdettuja mittarinpohjia ja takaspoilerin poistoa lukuun ottamatta). Koriltaan ja sisustaltaan auto oli siistissä kunnossa. Tarkoituksenani oli vain vaihtaa ahdin, madaltaa autoa ja ostaa jotkut hyvät vanteet, koska olen aina tykännyt s13 korimallista eikä se mielestäni kaivannut muuta. Se oli siis ennen kuin minulla oli oma
Vaihtoahdin tuli kaupan mukana, se vaihdettiin paikalleen ja ajelin autolla siirtokilvillä pari päivää. Tässä kuva ensimmäiseltä retkeltä Kun auto oli nosturilla ahtimen vaihdossa paljastui että ei se kori niin kauhean hyvässä kunnossa ollutkaan.. Kuskin puolen helma piti uusia melkein kokonaan, apukuskin puolen helmaan, pohjaan pariin kohtaan ja etulokareiden alapäähän piti tehdä paikkoja. Kun selvisi että autoa pitää maalata, eikä alkuperäinen väri hirveästi miellyttänyt, päätin että samallahan tuohon vaihtaa kokonaan värin (kohtalokas päätös!). Uusi väri oli jo valmiiksi selvillä: kolmikerros helmiäis pinkki. Elämästä olisi tässäkin vaiheessa voinut päästä helpommalla ja valita jonkun värin mikä olisi ollut paljon helpompi maalata (eli siis melkein mikä tahansa muu väri) mutta en ole ikinä pitänyt mistään helposta. Haastetta pitää olla niin lopputulos on paljon palkitsevampi
En ole värivalintaa katunut vielä kertaakaan muulloin kun sillon maalaus tilanteessa.Kun auto oli tarkotus maalata kokonaan niin pitihän siihen vaihtaa puskurit ja hommata helmalevikkeetkin. Myös kylkien urat halusin samalla tasoittaa pois. Takapuskurin ja ensimmäiset helmat tilasin jostain puolalaisesta paikasta mutta helmat oli niin kierot että ei niitä olisi kyllä saanut paikalleen millään. Uudet ostin joltain DNSF:n jäseneltä, joka teki niitä itse. Ne sitten istuivatkin jo aika hyvin. Etupuskurin ostin myös joltain DNSF:stä.
Alkuvuosi 2008 meni siis hitsaillessa ja pohjia tehdessä. Keväällä inspiraatio loppui ja ei ollut mitään tilojakaan autolle, joten se seisoi syksyyn asti. Elokuussa ostin oman tallin ja auton laitto jatkui taas. Seuraavassa kuvassa ollaan muistaakseni lähdössä katsastuksen ”hieman” vaiheessa olevalla autolla
Uudet vanteet ja säädettävä alusta alla.Koko talvi autoon tehtiin pohjia ja osia yritettiin saada sopimaan halutulla tavalla. Takapuskuri ja helmalevikkeet tulivat kiinni liimalla ilman ainuttakaan ruuvia. Helmat on kitattu oven välistä saumattomasti koriin, joten ne eivät irtoa ihan helpolla. Myös koko sisusta purettiin ja maalasin kaiken mikä irti lähti puolikiiltävällä valkealla. Jossain vaiheessa tuli idea takavalojen tekimisestä Hellan moduuleilla. Ensin valojen paneli meinattiin tehdä lasikuidusta, mutta lopulta koko perä(valojen ja valojen alus pellin alue) päätettiin tehdä pellistä. Tämä ei sitten ollutkaan ihan helppo homma. Pellin piti kaartua joka suuntaan ja hitsatessa se vielä veteli jonkun verran. No tinalla ja kitillä siitäkin selvittiin.
Kesä tuli yllättävän nopeasti ja etupuskuria ei saatu sopimaan millään. Oli siis tyydyttävä vähän muokattuun vakio puskuriin. Toukokuun lopussa auto lähti maalamolle ja maalasin sen. Kesäkuun alussa koko auto lakattiin toiseen kertaan ja viikkoa ennen juhannusta olleeseen Kalikseen tuli hirveä kiire. Viimeisiä sisustan osia maalasin perjantaina ja lauantaina meni koko päivä lähtöhetkeen asti autoa kasatessa. Kiire kuitenkin kannatti koska auto kuvattiin Tuning.fi lehteen samalla reissulla. Kesä 2009 meni hyvin tapahtumia kierrellessä ja kyllähän sieltä pari palkintoakin tuli
Tuus tekeen munkin katiskaan pohjat ja maalaus loppuun. 
Hyvää jälkeä noin niinkun yleisesti, kaikki otetaan huomioon, osien istuvuus ja panostetaan siihen viimestelyyn. Oliko tää kaliksessa '11?