Jaaggorin menneitä ja nykyisiä menopelejä.
Posted: 08. Apr 2015 21:42
Tervehdys kaikille! Ajattelin rustailla juttua entisistä ja nykyisistä ajopeleistä kun Japanista ui jälleen uusi tulokas perheeseen. Sen suurempaa projektia tuskin on luvassa tällä kertaa, joten laitoin tämän tälle puolelle.
Kaikkihan alkoi vuonna 2006, jolloin olin 17-vuotias innokas autoharrastajan alku ja täysin hulluna sporttinissaneihin. Ajokortti-ikä oli ovella ja katseet oli suunnattu Saksan suuntaan RS13:n tuontia varten. Ei aikaakaan kun kriteereitä vastaava yksilö löytyi ja auto lähti seilaamaan laivalla kohti Suomea. Btw. Silloin nämä kriteerit olivat mahdollisimman hyvä ja alkuperäinen kunto, matalat kilsat ja ilmastointi. Silloin ei arvannut kuinka pahasti rakennusbuumi iskee
Lopulta autoon tuli laitettua alusta ja tukivarret uusiksi, Nismon lukko, pari koneremonttia, Master Powerin ahdin ja paljon muuta. Se kaivattu ilmastointikin poistettiin pakosarjan tieltä
Auto saapuessaan minulle.
Ja tämän näköisenä auto lähti minulta muutama vuosi sitten.
Nissanin ollessa melko useasti työn alla alkoi muhia ajatus "käyttiksestä". Tuolloin V300 Aristo oli vielä suhteellisen uusi tuttavuus Suomenmaalla ja sellaista haaveilin moneen otteeseen. Sitten kuitenkin sain kuulla, että Mamasanin Mikko oli tuonut maahan -98 vuotisen Toyota Celsiorin. Auton ulkonäöstä ja tyylistä ei ollut mitään hajua, mutta Mikko toi auton näytille Himokselle DNSF:n Ski Miittiin. Alkoholipitoisen viikonlopun jälkeen ostopäätös oli selvä, auto oli saatava! Kyseessä oli melko harvinaisilla lisävarusteilla oleva yksilö, takapenkit olivat täysin sähkösäätöiset, takana oli hieronta, oma ilmastointi ja audiolaitteiston säätömahdollisuus. Alustana oli tehtaan ilma-alusta jälkiasennetulla säätömahdollisuudella. Alle hommasin 8.5"/10" leveät 20" vanteet. Tällä tuli kurvailtua muutama vuosi, edelleen harmittaa että jouduin tästä luopumaan.
Tässä vaiheessa oli sinkkuvuodet ohi ja perheenlisäystäkin tulossa, tarvetta oli siis farmariautolle. Tavallinen perheenkuljetin ei tullut kuitenkaan kyseeseen, joten JDM-peleihin kääntyi etsin tälläkin kertaa. Celsior vaihtuikin vm-2000 Legacy GT-B farkkuun, auto oli putkivireinen manuaali ja melko pirteä kulkemaan. Tuplaturbojen ohjaus ei kyllä vakuuttanut, VOD vaivasi tätäkin yksilöä.
Tällä ajelin jonkun aikaa, mutta jälleen kerran alkoi vaihtelu viehättää. Legacy menikin kaupaksi nopeasti ja pienen mietiskelyn jälkeen lähti Japanista tilaukseen Subaru Forester XT automaattilaatikolla. Auto oli muuten varsin mukava ja tilava käyttis, mutta vanhanaikainen automaatti ei ollut oikein omiaan talven leikkeihin. Lisäksi pitkän sairausloman tuoma rahapula pakotti luopumaan tästä noin vuosi sitten.
Viime kesän ajelin ihan tavallisella 2003 Mazda 323F:llä ja oli kyllä aika kauheaa. Siispä katseita alettiin kääntää jälleen Mamasanin kautta Japanin suuntaan. Haussa oli se aikanaan alkujaankin himottu V300 Aristo. Sitten kohtalo puuttui peliin ja saimme tietoon että haikara on tuomassa vähän isompaa pakettia kerralla. Emäntä odotti kaksosia!
Hetken pohdittuani ja Suomen tila-autotarjonnan tutkittuani totesin, että muutetaan vaan hieman etsintäkriteerejä. Etsintään lähti bensakoneinen Granvia/Grand Hiace. Muutamaa yksilöä huudettiin ja sitten tärppäsi! 61tkm ajettu Grade 4 luokitettu Grand Hiace jäi haaviin. Auto oli 3.4 V6-koneella, vaalealla osanahkasisustalla, orkkis peruutuskamerallisella näytöllä, tuplailmastoinnilla ja tuplakattoluukuilla varustettu yksilö, aivan kuten oli etsittykin. Ei muuta kuin kärry laivaan ja odottamaan.
Auto saapui tammikuussa ja vastasi jälleen kerran täysin odotuksia! Toistaiseksi tällä on vain ajeltu tyytyväisenä, mukavuutta ja tilaa on yllinkyllin ja perhe kiittää! Katsotaan jos tälle jotain jalostustakin keksitään.
Kaikkihan alkoi vuonna 2006, jolloin olin 17-vuotias innokas autoharrastajan alku ja täysin hulluna sporttinissaneihin. Ajokortti-ikä oli ovella ja katseet oli suunnattu Saksan suuntaan RS13:n tuontia varten. Ei aikaakaan kun kriteereitä vastaava yksilö löytyi ja auto lähti seilaamaan laivalla kohti Suomea. Btw. Silloin nämä kriteerit olivat mahdollisimman hyvä ja alkuperäinen kunto, matalat kilsat ja ilmastointi. Silloin ei arvannut kuinka pahasti rakennusbuumi iskee
Lopulta autoon tuli laitettua alusta ja tukivarret uusiksi, Nismon lukko, pari koneremonttia, Master Powerin ahdin ja paljon muuta. Se kaivattu ilmastointikin poistettiin pakosarjan tieltä
Auto saapuessaan minulle.
Ja tämän näköisenä auto lähti minulta muutama vuosi sitten.
Nissanin ollessa melko useasti työn alla alkoi muhia ajatus "käyttiksestä". Tuolloin V300 Aristo oli vielä suhteellisen uusi tuttavuus Suomenmaalla ja sellaista haaveilin moneen otteeseen. Sitten kuitenkin sain kuulla, että Mamasanin Mikko oli tuonut maahan -98 vuotisen Toyota Celsiorin. Auton ulkonäöstä ja tyylistä ei ollut mitään hajua, mutta Mikko toi auton näytille Himokselle DNSF:n Ski Miittiin. Alkoholipitoisen viikonlopun jälkeen ostopäätös oli selvä, auto oli saatava! Kyseessä oli melko harvinaisilla lisävarusteilla oleva yksilö, takapenkit olivat täysin sähkösäätöiset, takana oli hieronta, oma ilmastointi ja audiolaitteiston säätömahdollisuus. Alustana oli tehtaan ilma-alusta jälkiasennetulla säätömahdollisuudella. Alle hommasin 8.5"/10" leveät 20" vanteet. Tällä tuli kurvailtua muutama vuosi, edelleen harmittaa että jouduin tästä luopumaan.
Tässä vaiheessa oli sinkkuvuodet ohi ja perheenlisäystäkin tulossa, tarvetta oli siis farmariautolle. Tavallinen perheenkuljetin ei tullut kuitenkaan kyseeseen, joten JDM-peleihin kääntyi etsin tälläkin kertaa. Celsior vaihtuikin vm-2000 Legacy GT-B farkkuun, auto oli putkivireinen manuaali ja melko pirteä kulkemaan. Tuplaturbojen ohjaus ei kyllä vakuuttanut, VOD vaivasi tätäkin yksilöä.
Tällä ajelin jonkun aikaa, mutta jälleen kerran alkoi vaihtelu viehättää. Legacy menikin kaupaksi nopeasti ja pienen mietiskelyn jälkeen lähti Japanista tilaukseen Subaru Forester XT automaattilaatikolla. Auto oli muuten varsin mukava ja tilava käyttis, mutta vanhanaikainen automaatti ei ollut oikein omiaan talven leikkeihin. Lisäksi pitkän sairausloman tuoma rahapula pakotti luopumaan tästä noin vuosi sitten.
Viime kesän ajelin ihan tavallisella 2003 Mazda 323F:llä ja oli kyllä aika kauheaa. Siispä katseita alettiin kääntää jälleen Mamasanin kautta Japanin suuntaan. Haussa oli se aikanaan alkujaankin himottu V300 Aristo. Sitten kohtalo puuttui peliin ja saimme tietoon että haikara on tuomassa vähän isompaa pakettia kerralla. Emäntä odotti kaksosia!
Hetken pohdittuani ja Suomen tila-autotarjonnan tutkittuani totesin, että muutetaan vaan hieman etsintäkriteerejä. Etsintään lähti bensakoneinen Granvia/Grand Hiace. Muutamaa yksilöä huudettiin ja sitten tärppäsi! 61tkm ajettu Grade 4 luokitettu Grand Hiace jäi haaviin. Auto oli 3.4 V6-koneella, vaalealla osanahkasisustalla, orkkis peruutuskamerallisella näytöllä, tuplailmastoinnilla ja tuplakattoluukuilla varustettu yksilö, aivan kuten oli etsittykin. Ei muuta kuin kärry laivaan ja odottamaan.
Auto saapui tammikuussa ja vastasi jälleen kerran täysin odotuksia! Toistaiseksi tällä on vain ajeltu tyytyväisenä, mukavuutta ja tilaa on yllinkyllin ja perhe kiittää! Katsotaan jos tälle jotain jalostustakin keksitään.
